Päivitetty: syyskuu 2026 · oikeudellinen tilanne: elokuu 2026
Tätä ei ratkaise pelkkä korkeus, vaan se, mihin masto sijoitetaan. Rakennuslaissa ei tunneta erillisiä luokkia ”masto” tai ”torni”. Ratkaisevaa on se, pystytetäänkö rakenne maahan – jolloin kyseessä on rakennuksen rakentaminen – vai asennetaanko se olemassa olevaan rakennukseen, jolloin kyseessä on teknisen laitteen asentaminen. Kyseessä on kaksi erilaista sääntelyjärjestelmää, joilla on erilaiset kynnysarvot. Asiakkaat sekoittavat ne joka toisessa tiedustelussa, ja tästä johtuu suurin osa väärinkäsityksistä.
Maahan asennettu masto
Ainoa poikkeus on rakennuslain 29 §:n 2 momentin 37 kohdassa: vapaasti seisovat mastot, joiden korkeus on enintään 7 metriä, lippumastot tai tuulijännitteettömät mastot, jotka on tarkoitettu radioviestintälaitteille, valvontaan tai matkustajainformaatioon. Näiden ehtojen on täytyttävä kaikki yhdessä, eikä tontti saa sijaita julkisen lentokentän yleiskaavan piiriin kuuluvalla alueella. Jos jokin ehto ei täyty, poikkeus ei ole voimassa.
Ratkaisevassa asemassa ovat tuulikiinnikkeet. M-sarjan mastomme — M250, M400, M500, M600, M750, M1000 — ovat tuentamastoja. Maaperälle asennettaessa jokainen niistä vaatii rakennusluvan korkeudesta riippumatta. Tämä koskee myös 5 m korkeaa M250-mallia. Poikkeus 7 metriin asti koskee ainoastaan rakenteita, joissa ei ole tuentaverkkoa, eli meillä T-sarjan torneja, CCTV-pylväitä ja lyhyitä rakenteita, joissa ei ole köysistöä. T-sarjan tornit ovat yleensä yli 7 metriä korkeita, joten käytännössä vain matalat pylväät kuuluvat tämän poikkeuksen piiriin.
Yli 7 metrin korkeudelle maanpinnasta tarvitaan rakennuslupa, eikä välimuotoa ole. 29 §:n 1 momentti, eli ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien rakennustöiden luettelo, ei sisällä kohtia ”vapaasti seisova masto” eikä ”torni” — lukuun ottamatta kapeita poikkeuksia, jotka koskevat rautateitä sekä puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön suljettuja alueita. Voimassa on 28 §:n 1 momentin mukainen yleissääntö.
Kohdassa 37 mainittu laiteluettelo on suljettu. Valaisimet, mainokset, sääanturit tai aurinkopaneelit eivät kuulu siihen. Pylvään osalta, jonka on tarkoitus sekä valaista että kantaa kameraa, poikkeuslupa on kyseenalainen — viranomainen voi katsoa, että valaistustoiminto vie rakenteen säännösten ulkopuolelle. Älkää perustako tarjousta tarjouskilpailussa tähän poikkeuslupaan ilman viranomaisen kirjallista kantaa.
Kaksi oikotietä, jotka eivät toimi
Ensimmäinen: ”kyseessä on väliaikainen rakennus”. Pelkkä aikomuksen väliaikaisesta käytöstä ei riitä. Väliaikaisuuden on käytävä ilmi suunnitelmista, rakenteesta ja materiaaleista, ja 180 päivän kuluessa tapahtuvan purkamisen tai siirtämisen määräaika on ehdoton. Hallinto-oikeudet sulkevat tämän takaportin.
Toinen: ”painorakenteella ei ole perustusta, joten se ei ole kiinnitetty maaperään”. Tämäkään ei päde. Oikeuskäytännössä ei katsota perustustapaa, vaan sitä, vaativatko rakenteen koko, rakenne, käyttötarkoitus ja turvallisuusnäkökohdat pysyvän kiinnityksen. Painolohkoja ja -levyjä on toisinaan katsottu toimivan perustuksen tavoin. Balastia valitaan siksi, että perustusta ei voida valaa tai maaperää ei saa häiritä – ei siksi, että se vapauttaisi rakennusluvan hankkimisvelvollisuudesta.
Rehellisesti siitä, mitä ei vielä tiedetä
7 metrin rajoitusta koskeva poikkeus on voimassa 7. tammikuuta 2026 alkaen. Siitä ei ole olemassa yhtään GUNB:n tulkintaa eikä yhtään tuomiota. Lisäksi digitaaliministerin vuonna 2023 antamassa asetuksessa ”antennimasto” on määritelty rakenteeksi, jossa on tuet, ja tuettamatonta rakennetta kutsutaan ”torniksi” — viranomainen voi tästä päätellä, että tuettamaton ristikkorakenne ei ole ”masto” eikä säännös koske sitä. Meidän mielestämme asia on päinvastoin, koska laissa mainitaan nimenomaisesti tuettamattomat mastot, ja asetuksen määritelmä on voimassa vain kyseisessä asetuksessa. Mutta tämä on tulkinnallinen argumentti, ei varma tosiasia.
Käytännössä: jos asialla on merkitystä kustannusten tai aikataulun kannalta, lähettäkää ennen töiden aloittamista kirjallinen tiedustelu asianomaiselle lääninhallitukselle. Vastaus ei sido viranomaista, mutta riitatapauksessa se toimii todisteena asianmukaisesta huolellisuudesta. Älkää suunnittelko aikataulua ikään kuin poikkeuslupa olisi jo varma.
Masto olemassa olevan rakennuksen katolla
Tässä tapauksessa säännöt ovat erilaiset ja huomattavasti lievemmät, sillä lainsäädännössä tätä pidetään teknisen laitteen asentamisena olemassa olevaan rakennukseen, ei rakentamisena.
Rakennelma, jonka korkeus on enintään 3 m — lupaa tai ilmoitusta ei tarvita (29 §:n 4 momentin 3 kohdan a alakohta). Yli 3 m ja enintään 12 m — ilmoitus, 21 päivää viranomaisen vastustukselle, jonka jälkeen hiljainen suostumus (29 §:n 3 momentin 3 kohdan a alakohta). Yli 12 m — rakennuslupa. Sama säännös koskee myös kameratelineitä ja valaistusta; niille ei tarvitse etsiä erillistä säännöstä.
Nämä 3 ja 12 metriä lasketaan rakenteen kiinnityskohdasta, eli katon pinnasta, eikä maanpinnan tasosta. Tämä huomautus on tärkeä: laissa ei määritellä tätä. Tällainen laskentatapa perustuu NSA:n tammikuussa 2026 antamaan tuomioon ja GUNB:n kesäkuussa 2026 esittämään kantaan, joissa katolla sijaitsevat 8,3 metrin korkeiset rakenteet, joiden antennit ulottuvat 25 metrin korkeudelle maanpinnasta, luokiteltiin ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluviksi. Tulkinta on vakiintunut, mutta se on silti vain tulkinta. Siksi ilmoituksessa mainitaan aina molemmat mitat – rakenteen oma korkeus ja korkeus maanpinnasta. Parametrin avoimella ilmoittamisella vältytään syytöksiltä viranomaisen harhaanjohtamisesta ja hiljaisen suostumuksen kyseenalaistamisesta vuosien kuluttua.
Yleisempi ongelma kuin korkeusraja itsessään on rakennuksen kantavan rakenteen muuttaminen. Jos asennus edellyttää katon läpäisyä, uusien kattopalkkien asentamista, kattorakenteen vahvistamista tai kantavan seinän läpivientiä, eikä kyseessä ole omakotitalo, tällaiset työt eivät kuulu poikkeusluokkaan ja vaativat rakennuslupaa. Pelkkä rakenteen kiinnittäminen olemassa oleviin osiin niiden toimintaa muuttamatta katsotaan asennustyöksi. Tästä päättää katon rakenneselvitys. Laki ei sitä vaadi, mutta ilman sitä ei tiedetä, missä tilanteessa ollaan, eikä sitä, kestääkö katto rakennetta. Suosittelemme sitä aina.
Vielä yksi asia: jos rakenteelle asennetaan katolle oma valettu jalusta tai rakennuksesta riippumaton kuormia kantava runko, viranomainen voi katsoa sen erilliseksi rakennukseksi – ja silloin vapautus ei enää päde. Kun katolle on sijoitettu painolastia, raja on toisinaan epäselvä.
Erillinen asia: olemassa olevan maston korottaminen tai siihen rakenteiden lisääminen. Viranomainen voi luokitella tämän rakennuksen laajennukseksi, ei laitteen asentamiseksi. Katsokaa tätä kiistanalaiseksi asiaksi ja kysykää viranomaiselta ennen töiden aloittamista.
Mikä johtaa asian käsittelyyn ilman kynnysarvoja
Kulttuuriperintörekisteriin merkitty rakennus — rakennuslupa sekä erillinen lupa maakunnan kulttuuriperintöviranomaiselta. Kulttuuriperintörekisteriin merkitty alue — vähintään ilmoitus sekä kulttuuriperintöviranomaisen lupa.
Hanke, joka edellyttää ympäristövaikutusten arviointia tai Natura 2000 -arviointia – rakennuslupa. Antennimaston osalta erillistä ympäristöpäätöstä ei tällä hetkellä ole olemassa (kirjoitamme tästä erillisessä artikkelissa radioaaltojen lähettämisestä), mutta Natura 2000 -arviointimenettely on voimassa, ja viranomaisella on velvollisuus soveltaa sitä.
Ilmailu. Rakennus, jonka korkeus on vähintään 100 m ympäröivän maanpinnan yläpuolella, on lain mukaan ilmailun este koko maassa – ja siitä on ilmoitettava ja se on merkittävä. Korkeus lasketaan antennit mukaan lukien. Alle 100 metrin korkeudessa ratkaisevaa on sijainti suhteessa lentokentän ympärillä oleviin esteitä rajoittaviin pintoihin; rajan ylittäminen edellyttää ULC:n puheenjohtajan lupaa, ja sotilaslentokenttien osalta sopimusta sotilasilmailun kanssa. Merkinnöistä: alle 10 metrin korkeiset esteet eivät kuulu merkintävelvollisuuden piiriin; keskivoimakkuiset valot alkavat 45 metristä, voimakkaat 150 metristä.
Ja asia, joka on hyvä tietää etukäteen: vaikka ilmoitus olisi tehty asianmukaisesti, viranomainen voi määrätä rakennusluvan hankkimisvelvollisuuden (30 §:n 7 momentti), jos se katsoo, että hanke voi vaarantaa ihmisten tai omaisuuden turvallisuutta, heikentää ympäristön tilaa tai terveys- ja hygieniaolosuhteita tai lisätä haittoja naapurialueille. Luettelo on epämääräinen. Mikään ”ilmoitus”-tulos ei ole sataprosenttisen varma ennen 21 päivän kulumista – älkää suunnittelko asennusta aikaisemmin.
Erillinen taso: sijainti
Rakennuslaki on yksi asia, ja se, saako kyseiseen paikkaan ylipäätään pystyttää maston, on toinen asia. Jos paikallissuunnitelma on olemassa, tarkistamme sen määräykset. Jos kaavoitussuunnitelmaa ei ole, mutta masto on viestinnän alalla toteutettava julkishyödyllinen hanke, haetaan päätös julkishyödyllisen hankkeen sijainnista. Jos kaavoitussuunnitelmaa ei ole ja masto on yksityinen (laitoksen valvonta, valaistus), tarvitaan rakennuslupa.
Yksityisten mastojen osalta kannattaa seurata kalenteria: 31. elokuuta 2026 jälkeen niissä kunnissa, jotka eivät ole hyväksyneet yleiskaavaa, rakennuslupien myöntäminen saattaa pysähtyä. Tämä on todellinen aikatauluriski.
Mitä me teemme ja mikä jää sijoittajan vastuulle
Tämä on kohta, joka aiheuttaa useimmiten väärinkäsityksiä, joten puhumme siitä suoraan ja heti alusta alkaen.
Meidän vastuullamme: rakenteen tekninen suunnittelu ja staattiset laskelmat, pylvään laskelmat, köysityksen, tuuli- ja jääkuormitusten laskelmat, perustuksen ja ankkurointien suunnittelu, PZT-asiakirjakokonaisuus, arkkitehti- ja rakennussuunnitelma sekä tekninen suunnitelma rakennuslupahakemusta varten, esivalmistus, kuljetus, asennus, rakenteen lopputarkastusasiakirjat ja pystysuoruustodistus.
Rakennuttajan osalta: itse päätös – rakennuslupa tai ilmoitus, sillä rakennuttaja on menettelyn osapuoli. Lisäksi ilmoitus oikeudesta käyttää kiinteistöä rakennustarkoituksiin, jota emme määritelmän mukaan voi jättää puolestanne, 29. toukokuuta 2026 alkaen voimaan tuleva uusi ilmoitus suojarakennuksista ja väliaikaisista suojapaikoista, suunnittelukartta, geotekniset tutkimukset, päätös rakennusehdoista tai julkisen hankkeen sijainnista, toimialakohtaiset sopimukset, rakennuspäällikkö ja rakennuspäiväkirja, perustuksen geodeettinen merkintä ja lopputarkastus, ja rakennusten osalta, joiden korkeus maanpinnasta on vähintään 15 m, myös rakennuttajan valvontatarkastaja. Lopuksi käyttöluvan hankkiminen – mastot kuuluvat rakennuslain liitteen XXIX luokkaan.
Voimme hoitaa osan muodollisuuksista valtakirjan perusteella, jolloin hinnoittelemme ne erikseen. Rakennuslupaan tarvittavien asiakirjojen kokoaminen — alkaen 5 500 netto. Ilmoitus – alkaen 2 500 netto. Tekninen suunnitelma ja rakennesuunnittelu sijaintipaikan mukaan – tyypillisesti 6 000 netto, laajuudesta riippuen 5 500 – 7 500 netto. Sovitteluista aiheutuvat kustannukset (kulttuuriperintöviranomainen, ULC, sotilasilmailu, RDOŚ, kartta, geologia) lasketaan erikseen, eivätkä ne sisälly suunnitelman hintaan.
Mitä emme tee: rakennuslain mukainen luovutus. Ilman rakennuspäiväkirjaa ja asiakkaan puolella toimivaa rakennuspäällikköä ei ole mitään, mitä voitaisiin hyväksyä. Allekirjoitamme tietenkin vastaanottodokumentin yritystemme välillä – kyseessä on rakenteen toimitus- ja asennusprotokolla, ei rakennuksen hyväksyntä.
Ja vielä yksi asia. Vaikka säännösten perusteella kävisi ilmi, ettei mitään tarvitse toimittaa, se ei tarkoita, ettei rakenteesta olisi vastuuta. Laadimme rakennesuunnitelman ja perustussuunnitelman joka tapauksessa – vahingon sattuessa ne ovat ainoa todiste asianmukaisesta huolellisuudesta. Rakentamisen jälkeen masto on aina viisivuotistarkastuksen kohteena, ja vuosittain tarkastettavan, jos se ei kuulu 29 §:n 1 ja 2 momentin mukaisiin poikkeuksiin.
Antennit: ilmoitus sähkömagneettista kenttää tuottavasta laitteistosta
Rakennustavasta riippumatta on vielä yksi velvollisuus. Laitteisto, joka tuottaa sähkömagneettista kenttää, jonka EIRP-arvo on vähintään 15 W taajuusalueella 30 kHz – 300 GHz, on ilmoitettava piirikunnan päällikölle ennen käytön aloittamista. Viranomaisella on 30 päivää aikaa esittää vastalause. Ilmoituksen tekee sijoittaja, koska hän on laitteiston ylläpitäjä.
Huomioi yleisin virhe: raja-arvo koskee EIRP:tä, eli isotropisesti säteilevää ekvivalenttitehoa, eikä lähettimen tehoa tai ”antennin tehoa”. 5 W:n lähetin, jossa on 10 dBi:n vahvistusantenni, tuottaa 50 W:n EIRP:n ja on ilmoitusvelvollinen. Lause ”alle 15 W:n tehoa ei tarvitse ilmoittaa” on tässä muodossaan virheellinen. Selitämme asiaa tarkemmin erillisessä artikkelissa radioaaltojen lähettämisestä.
Mitä tarvitsemme hinnan laskemiseen
Neljä seikkaa, joita ilman arviointia ei voida tehdä: masto tai torni (eli onko tilaa tuulikiinnikkeille), korkeus, sijainti tai ainakin tuulialue sekä antennien korvaava pinta-ala huipulla neliömetreinä — ei paino eikä kappalemäärä. Suuremmissa rakenteissa huomioidaan myös alueen altistuminen tuulelle.
Kysymme lähes aina myös, kuka rakentaa ja kuka tekee perustukset, onko maaperätutkimuksia tehty, onko suunnitteilla radioyhteys (jolloin tarvitaan kierteenvastainen kehä) ja onko kyseessä tarjouskilpailu vai onko teillä jo sopimus.
Ottakaa meihin yhteyttä sähköpostitse tai soittamalla. Jos ette tiedä, missä tilassa olette, käymme asian läpi kanssanne puhelimitse — yleensä viisi kysymystä riittää.
Oikeudellinen tilanne: elokuu 2026. Perusta: 7. heinäkuuta 1994 annettu laki rakennuslaista, yhtenäistetty teksti, Virallinen Lehti 2026, kohta 524.
Kunkin investoinnin luokittelusta päättää asiassa toimivaltainen viranomainen, ja maakuntien viranomaisten käytäntö vaihtelee. Tämä teksti kuvaa oikeudellista tilannetta ja kokemuksiamme – se ei ole oikeudellista neuvontaa eikä lausuntoa teidän tapauksestanne. Ennen asiakirjojen jättämistä tarkistakaa säädösten sanamuoto tai ottakaa yhteyttä viranomaiseen.