Sekä mastot että tornit kestävät erittäin hyvin pystysuuntaisia kuormia. Asiakkaat kysyvät meiltä usein, kestääkö masto tietyn määrän laitteita (kilogrammoina ilmaistuna). Vastaus on lähes aina myöntävä – mastorakenteiden statiikan kannalta asennettujen antennien kokonaispinta-ala on nimittäin paljon merkittävämpi tekijä kuin paino. Masto toimii kuin purje ja aiheuttaa suuria vetovoimia sitä kiristävissä köysissä, jotka kallistavat sitä pystysuorasta.
Oikein suunnitellun rakenteen ominaispiirre on se, että poikkeama pystysuorasta ei ylitä 1:100 korkeudesta tuulen enimmäisnopeudella, joka on tyypillinen sille tuulialueelle, johon rakenne on asennettu. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että meille valmistajina keskeisiä tietoja ovat ennustettu tuulialue sekä suunniteltujen antennien kokonaispinta-ala.
Kun tiedämme, millaisia antenneja aiotte asentaa mastoon tai torniin, ja kun tunnemme tontin parametrit, voimme suositella sopivaa rakennesarjaa. Yleisenä sääntönä pätee, että radiolinjat vaativat jäykkiä rakenteita (jotka taipuvat mahdollisimman vähän tuulen vaikutuksesta), kun taas pallosuuntaiset antennit sietävät tässä suhteessa huomattavasti enemmän (vaikka ne ovatkin herkkiä pienelle etäisyydelle toisistaan). Suuri jäykkyys johtuu useimmiten rakenteen painosta, mikä puolestaan vaikuttaa hintaan. Siksi kannattaa pohtia, tarvitsemmeko todella suurta jäykkyyttä ja kuinka suurta – jotta emme maksa liikaa.
Toinen huomioitava tekijä on varakapasiteetti tulevia antennijärjestelmän laajennuksia varten. Mastojen kohdalla kantokyvyn lisääminen on suhteellisen helppoa – tietyssä määrin se tarkoittaa vain köysien vaihtamista paksumpiin ja kiinnityselementtien vahvistamista. Tornien kohdalla tällaista helppoutta ei ole. Heikoin osa on yleensä maanpinnan lähellä oleva segmentti, ja mahdollinen laajennus – ellei kantavuusvaraa ole varauduttu alusta alkaen – tarkoittaa sen vaihtamista ja siten koko tornin purkamista.